Saturday, February 28, 2009

paavo sortuu "meemiin"

Koska luet tätä tekstiä, se tarkoittaa että sinun täytyy kommentoida. Kommentoi ihan mitä haluat, kunhan teet sen. Laita tämä teksti omaan blogiisi ja nappaa kaikki blogiasi lukevat.

Hanna käski laittaa tän viestin, ja onkin hauska "meemi" joka blogeissa kiertää. Olisin tyytyväinen jos kommentoisit, vaikka onhan tämä kurjaa huijausta. Älä kanna kaunaa, äläkä kommentoi jos ärsyttää tällainen nokkeluus.

Friday, February 27, 2009

I'm offended by preferences of others. 

Wednesday, February 25, 2009

Good theory is testable

Much of what passes for theory in studies  of animal behavior and sociobiology is semantic maneuvering to obtain maximum congruence of classifications. This process is useful but better described as concept formation. Real theory is postulational-deductive. To formulate it, we must first identify the parameters, then we define the relations between them as precisely as we can, and finally we construct models in order to relentlessly extend and to test the postulates. Good theory is either quantitative or at least cleanly qualitative in the sense that it produces easily recognized inequalities. Its results are often nonobvious or even counterintuitive. The important thing is that they exceed the capacity of unaided intuition. Good theory produces results that attract our attention as scientists and stimulate us to match them with phenomena not easily classified by previous schemes. Above all, good theory is testable. It's results can be translated into hypotheses subject to falsification by appropriate experiments and field studies. 

-E. O. Wilson, Sociobiology 

Tuesday, February 24, 2009

Porvarit bissellä

Kävin perjantaina Oulun porvarit bissellä tapahtumassa. Siellä oli kourallinen nuoria kokoomuslaisia, H. ja minä. Menin sinne harrastusta hakemaan. Etsimään kosketusta kokoomustouhuihin, että minäkin pääsisin puuhailemaan puoluetuella ja bilettämään.

Eräs kertoikin, että jäsenmaksu ei huoleta, sen edestä oli jo tullut juotua ilmaista viinaa. It's all good fun.

No onnistuin esittelemään kehnoja sosiaalisia taitojani. Päsmäröin. Dominoin keskustelua. Keskeyttelin. Vaikka luulin yrittäväni kuunnella ja saada selville heidän ajatuksiaan ja poliittisia painotuksiaan, niin tämä vaikutti vain haistattelulta ja vittuilulta heistä. Tai tälläisen käsityksen sain. Henkilökohtaisuuksiinkin joku meni. Selkeää ideologista taustaa en onnistunut poimimaan tästä nuorkokoomuslaisten porukasta. Tiettyä turhautumista sosiaalipummeihin ja työn huonoon kannustavuuteen. Vähäosaisista huolehtiminen oli kuitenkin tärkeää,  niin että puolueiden erimielisyys tuntui tiivistyvän siihen, että minkä tuumakoon televisio on sopivan elintason merkki työttömälle. 

Ylioppilaskunta-aktiivi tuntui olevan innostunut yhteisten varojen käytöstä. Demokraattisesti eli enemmistön valitseman (tai enemmistö ja enemmistö kun jäsenistä vain kolmasosa ehkä äänestää.) hallinnon tavoitteiden mukaisesti. Enemmistöpäätöksenteon ongelma tuli heti esille siinä, kun ylioppilaskunnan palveluita on melkein yksinomaan siellä missä enemmistö opiskelijoista on. Vähemmistö opiskelijoista, jotka eivät kampuksella liiku saavat tyytyä maksajan osaan. 

Päsmäröinti oli sikäli onnistunutta, että ymppäsin kaikkia ajatuksia joista olen innostunut, mutta joita en välttämättä ymmärrä. Väittelyn huumassa olin innostunut ja kovaääninen. Unohdin kolottavat jäseneni, unohdin itseni, ja poislähtiessä iski tavaton morkkis. Vähän tulee mentyä äärimmäisyydestä toiseen. Ujoudesta päsmäröintiin. Kun kerran innostuu... niin. 

No lopulta nämä kokoomusaktiivit eivät olleet kauhean innostuneita minun rekrytoinnista, vaikka olin aika varmaa kauraa ja samaa mieltä heidän kanssaan monista asioista. Ehkäpä kaikille jäi paha maku tästä tapaamisesta. Minulle siitä kun jätin pahan maun. 

Minut tuntevat tietävät, että minulla on taipumusta olla aika rasittava keskustelija. 

“Love is a condition in which the happiness of another person is essential to your own.”
-Robert Heinlein

Monday, February 23, 2009

Ajatuksia Michael Baileyn kirjasta The Man Who Would Be Queen

Luin J. Michael Baileyn kontroversiaalisen kirjan Man Who Would Be Queen. Siinä esiteltiin Blanchardin käsitystä siitä, että transsukupuoliset jakautuvat homosexual transsexualeihin ja nonhomosexualtranssexualeihin. Edelliset olisivat niitä Women trapped in men's bodies ja jälkimmäiset Men trapped in men's bodies.

Mitä tulee näihin homosexual transsexualeihin, niin hänen mukaansa kyse on luultavasti aivojen feminisaatiosta. Eli Heillä on naistyyppiset aivot ja miehen keho. Homoseksuaalien miesten aivot ovat heteroseksuaalisten miesten ja heteroseksuaalisten naisten väliltä. 

Lainaan:
 At the cross-dressers' meeting I attended, the wife of one of the men asked me: "When they say they feel like women, how do they  know what that feels like?" This question, which reflected the woman's skepticism about the men's account, is profound. How do we ever know that we are like someone else? Unless you believe in extrasensory perception (and I don't), the answer must be found in overt behavior that somehow signals fundamental similarity. Evidently, the woman did not get those signals from the men. (If instead of being the wife of an autogynephile, she were the sister of a homosexual transsexual, I doubt she would have asked an analogous question.)

Tämän ymmärrän (muun lukemani perusteella niin), että homosexual transsexualeilla on feminiiniset aivot ja he käyttäytyvät tavoilla ja heillä on preferenssejä, jotka muistuttavat enemmän anatomisesti toisen sukupuolen käyttäytymistapoja jo varhaisesta lapsuudesta asti. He pitävät mekoista ja koristeista, eivät viihdy poikien seurassa lapsina, haluavat kasvattaa pitkät hiukset ja olla nättejä, eikä maskuliinisia poikia. 

Itse olen huonosti informoitu konservatiivi tässä asiassa. Vaikka pitäisinkin naistyypillisistä asioista niin paljon, että identifioidun paljon enemmän sen ryhmän kanssa joka on anatomisesti naisia, niin on vaikea kuvitella, että olisi tyydyttävää tehdä vaikea leikkaus, jolloin toimivat rakenteeni tulevat vähemmän toimiviksi. Voin kai toimia naistyypillisesti ja sievästi, ilman että minun täytyy näyttää naiselta ainakaan anatomisesti simuloiduilla sukuelimillä.

Bailey kirjassaan arveleekin feminiinisten homoseksuaalien tekevän jonkinlaista laskelmointia. Ne feminiiniset homoseksuaaliset miehet, jotka ovat hentorakenteisia laskevat, että he pystyvät leikkauksella näyttämään hyviltä myös naisina. He ovat liian hentoja herättääkseen huomiota homoseksuaaleissa miehissä, jotka pitävät maskuliinisista miehistä. Sukupuolenvaihtoleikkaus tarjoaa heille mahdollisuuden hentorakenteisina näyttää tarpeeksi paljon naisilta saadakseen heteroseksuaalisten miesten huomiota. Molemmat, homoseksuaalit miehet jotka eivät vaihda sukupuoltaan ja ne jotka vaihtavat, tahtovat miesten huomiota. Riippuu osittain ruumiinrakenteesta, että onko sukupuolenvaihdosleikkaus hyvä strategia maksimoida miesten kiinnostus heitä kohtaan. 

Tämä on spekulatiivista, mutta jännittävä ajatus. Toki asiaan liittyy monenlaistaa montaa asiaa ja Baileyta on ankarasti kritisoitu, eikä tuo lukemani kirja ollut mitenkään tieteellinen, vaikka tiedemies Bailey ammatiltaan onkin. 

Homosexuality as a ritual to express rank among males

Sometimes seemingly abnormal behaviour proves on closer inspection to be adaptive after all. Consider specific cases cases of homosexuality, which we are conditioned to think of as necessarily abnormal. In the macaques pseudocopulation is a common ritual used to express rank among males, with the dominant individual mounting the subordinate. 

-E.O. Wilson, Sociobiology p. 22, 25th Anniversary Edition
A chicken is an egg's way of making another egg.
-Samuel Butler

Saturday, February 21, 2009

Friday, February 20, 2009

Erakon lohtu

Monesti unohdun luulemaan, että oikeassa oleminen on tärkeää. Luulen myös olevani oikeassa. Se on erakon lohdutus. 

Wednesday, February 18, 2009

Tulevaisuusvaliokunta pistää parastaan

Katsoin tulevaisuusvaliokunnan upean historiallisen kansalaiskeskustelun suomalaisen koulun tulevaisuudesta. Loistavaa tavaraa. Tulevaisuusvaliokunta ei tunnu olevan kauheasti nimensä arvoinen. Tällä kertaa puhuttiin koulutuksen ongelmista ja mitä niille pitäisi tehdä: (lisää luovuutta, lisää ruotsia ja muita kieliä, mutta erityisesti ruotsia, lisää resurssia ja Marko Asellin mukaan painia, eli auktoriteettikoulutus opettajankoulutuksen, jonkun mukaan ilman monikulttuurisuutta ei voida keskustella sivistyskoulusta.  Tärkeää on myös huolehtia kaikenlaisten oppilaiden tarpeista) 

Keskustelu oli siis sitä, mitä se olisi ollut koulutusvaliokunnassa, mutta nämä jampat eivät päässeet siihen parempaan valiokuntaan (mikä sen nimi ikinä onkaan) ja pitävät haamukeskustelun tulevaisuuden, mutta äärimmäisen tämä vaalikauden aikaisen lähitulevaisuuden suomalaisesta koulusta. Ja ilman että pitäisi mitään vakavaa keskustella tai selvitää, kunhan voi kertoilla internetlähetyksessä anekdootin mummostaan. 

Tulevaisuus on hyvissä käsissä. Tulevaisuusvaliokunnassa istuu puolueiden ja koko kansan terävimman visionaristit: Mikko Ala-talo, Marko Asell, Markku Uusipaavalniemi, Juha Mieto, Päivi Lipponen ja Marjo Matikainen-Kallström.

Veikkaisin, että tulevaisuusvaliokunnalla on enemmän arvokisamitaleja, kuin koko muulla eduskunnalla yhteensä.

Toki Siellä on fiksujakin kansanedustajia. Ainakin Kasvi ja Jaskari, joilla voi olla mielenkiintoisiakin ajatuksia tulevaisuudesta ja miten siihen pitäisi varautua. Muut eivät tajua, kuinka erilainen tulevaisuus tulee olemaan, vaan yrittävät suunnitella tulevaisuuden varalle joka olisi aivan samanlainen kuin lähimenneisyys. 

Mutta ei tule käsitys, että ainakaan tulevaisuusvaliokunta tulisi näkemään niitä merkittäviä teknisiä muutoksia, jotka tulevat mullistamaan maailmaamme aivan pian merkittävillä tavoilla. Sen sijaan siellä keskustellaan siitä, miten kuri pidetään yllä koulussa. Kiihtyvä kehitys on mennyt tulevaisuusvaliokunnan ohi aikoja sitten. 

En oikein edes oivalla, mikä Tul. valiokunnan tarkoitus on tarkoitus olla? 

Tuesday, February 17, 2009

Ne vie meitin naiset, ulkomaalaiset vie!


Tämä on surkean rasistin pelko. Se esitetään karikatyyrina, vaikka varmaan siinä on aitoa huolta. Kuinka todennäköistä sellainen sitten on, että on naisvähenemä missäkin yhteisössä kuinka kummoinen. Mutta jos haluaa tehdä rasistista ei rasistin, niin sinun pitää kuulla rehellisesti hänen aito huolensa vaikka se ilmaistaisiin muodossa "vitun nekrut varastaa meidän naiset". Jos huoli on väärä niin hänelle pitää selittää, ettei asia ole tosi. Jos huoli on aiheutettu, niin voidaan kertoa, että kuinka tilastollisen vähän se sinun avioitumistodennäköisyyksiisi vaikuttaa, jos sellainen lohduttaisi. Tai voi selittää, että on kovasti epäreilua jos ainoa tapa saada naista, on rajoittaa kilpailua sulkemalla rajan taakse kaikki itseä paremmat miehet. Sellainen protektionismi ei avioliittomarkkinoilla ehkä kannata, koska löytyyhän netti-ilmoitusten mukaan monia innokkaita morsiamia länsimaisille.

No lyhyt tölväys tuli nyt asiallisemman keskustelun puolesta. Semmoisesta, jossa koittaisi ymmärtää, että mistä mielipiteen eroavaisuudet johtuvat. Miksi minulla ja toisella maallikolla on niin kauhean suuret käsite-erot ydinvoiman aiheuttamista riskeistä ja hyödyisä. Onko hänellä paremmat syyt ajatella niinkuin ajattelee. Ainakin eri, ja miksi ne ovat näin eri poluille eksyneet.

Olisi mukavaa tehdä muutama haastattelu ja julkaista podcastina tai trascriptinä. Mummia voisi haastatella ja kaikkia mielenkiintoisia ihmisiä. Saa ilmoittautua, jos on jotain sanottavaa tai vain haluaa keskustella minun kanssani. Tarjoan kahvit.

Monday, February 16, 2009

All the animals are cantankerous!

Sunday, February 15, 2009

H., libertarismi ja minä

Arthur Kadish ja hänen minulle lainaamansa Milton Friedmanin kirja käänsi minut libertaariksi. Ennen sitä olin sosiodemokratti ainakin jonkinasteinen, jopa totalitarismiin taipuvainen. Siksi onkin hauskaa huomata, että minusta vasemmalla oleva H. on monessa suhteessa libertaarimpi. H. ei usko peruskouluun, en ehkä minäkään, mutta H.n usko ihmisen itseohjautuvuuteen ja ihmisen oman valinnan pätevyyteen on jopa suurempi kuin minulla joka äänestäisi libertaareja jos niitä olisi ehdolla. H. äänestää vihreitä. 

E. Yudkowskyn lukeminen ja muu on tehnyt minusta skeptisen henkilökohtaisten valintojen suhteen. Ne saattavat tehdä meistä ainakin vähemmän reproduktioon pystyviä, mutta mahdollisesti myös vähemmän onnellisia. En tiedä juuri mitään Kiinan oopiumongelmasta ennen oopiumsotia, mutta mietin miksi sitä on haluttu Imperiumin vihan uhalla haluttu kieltää. Ehkä kaikkia valintoja ei pidä ihmisille sallia. Emme niihin kykene. Valintojen ulkoistamisen halu on meissä syvällä. 

Eipä minulla muuta. H. uskoo itseohjautuvuuteen, jopa geneettiseen eli synnynnäiseen itseohjautuvuuteen, jos häntä oikein ymmärrän (luultavasti en).  H. uskoo, että meillä on halut ja taipumukset joita toteuttaa kun synnymme. Sosialisaatio on pahasta ja vahingoittaa meitä. Synnynnäisten halujen tyydyttäminen on utopia, johon pitää pyrkiä. Jos H. luet, niin vastaa miten olen tulkinnut sinut väärin. 

Ei muuta. 

Wednesday, February 11, 2009

The depressed person wants trips

The depressed person wants trips to be literally endless, because as long as she is in transit from one point to another, her worries, her despair, are removed from where they originated... and where they will inevitably resume. Under the circumstances, what could be better than being in a soft reclining chair in a spaceship with strangers, a spaceship in that it moves fast and makes you feel detached from earth (way up here in this chair) as you behold, from behind big sheets of thick plate glass so darkly tinted that no one outside can even see you, blisfully alien landscapes drifting by...

-from I am Charlotte Simmons by Tom Wolfe 





Sunday, February 08, 2009

Mitkä asiat ovat laajentaneet maailmaani viime aikoina

Rakkaat lukijat, hankkikaa 3G-puhelin. 

Eilen asensin puhelimeeni Mobblerin, joka on lastfm-soittaja Nokian puhelimiin. Tämän olisin voinut tehdä jo vuosi sitten ja parantaa siten elämääni, mutta ei kukaan ole kertonut, enkä ole itse tajunnut etsiä. Ja siksi kerron teille, ettette enää vaeltaisi pimeydessä. 

Pitkään minulta toki meni last.fmnkin löytämiseen. Ja siihen, että jaksoin ruveta säännöllisesti käyttämään. Musiikkimaailmani on laajentunut. Mobblerin myötä, ei joudu koko ajan vaihtamaan muistikortille uusia biisejä. 
...

Toinen asia, jota lämpimästi suosittelen, on yliopiston kirjasto. Ei tarvitse olla opiskelija saadakseen lainata sieltä kirjoja. Ja yliopistoissa on laajat laajat valikoimat. Sieltä löytyy ne kirjat joiden lukeminen kiinnostaa, mutta ei ole varaa tilata internetistä. Ne kirjat joista on lukenut blogeissa. Kuten vaikka Henry Laasasen Naisten seksuaalinen valta. Oulusta löytyi kattava kokoelma englanninkielistä V.S. Naipaulia, jota olin kaupunginkirjastosta tuloksetta etsinyt. 
...

Ajatuksiani selvittelevät kirjoitukset eivät tunnu syntyvän. Ajatukset syntyvät juuri ennen nukkumaan menoa, ja jos niitä rupeaa silloin kirjoittamaan muistiin, niin unelle saa sanoa hyvästit. Ehkä pitäisi sanella kännykkään iltaisia älynväläyksiä, ainakin, että tajuaisi aamulla niiden köykäisyyden, eikä suotta harmittaisi, minkä loistavan oivalluksen on unen aikana ehtinyt unohtaa. 


Wednesday, February 04, 2009

The Goals of Women's Studies

Women's studies seeks: 
  • to change women's sense of ourselves, our self-image, our sense of worth and rights, our presence in the world
  • to change women's aspirations based on an increased sense of self-confidence and self-love, to allow women to create for ourselves new options in our own personal goals as well as in our commitments and/or contributions to society
  • to alter the relations between women and men, to create true friendship and respect between the sexes in palce of "the war between the sexes"
  • to give all people, women and men, a renewed sense of human worth, to restore to the center of human endeavors a love for beauty, kindness, justice, and quality in living
  • to erase from the world all the representations of unwholesome, illegitimate power of one group over another: sexism, racism, heterosexism, classim, and so on
  • to end the race toward the destruction of the planet
  • to reaffirm in society the quest for harmony, peace and humane compassion

Yllä lainattu on Sheila Ruthin kirjasta Issues in Feminism, jonka lainasin yliopiston kirjaston naistutkimushyllystä, oppiakseni ymmärtämään naistutkimusta. Nämä tavoitteet ovat (ainakin osa) hyviä ja yleviä, mutta mielestäni tieteellä (jos naistutkimus sellaista yrittää olla ja jos women's studies on sama kuin naistutkimus) ei saisi olla tuollaisia poliittisia tavoitteita. Nämä ovat arvoja, ja jos ne julkistetaan tutkimuksen tavoitteeksi, niin tutkimuksen ei voida ajatella olevan arvovapaata tai neutraalia. 

study of women vs. women's studies

What transforms the "study of women" into women's studies is reflected in the terms themselves. In the "study of women," women, are objects; in women's studies, we are subjects.

-Sheila Ruth Issues in Feminism


Sunday, February 01, 2009

fun!

I'm the very model of singularitarian

Beyond three times my current spending is absurd and wasteful

I'm convinced that everyone I know can easily imagine how to spend up to three times their current income usefully and productively. (It is only beyond three times your current spending that people judge others' spending as absurd and wasteful.) And everybody I know finds it very difficult to imagine how people can survive on less than one-third of what they spend—never mind that all of our pre-industrial ancestors did so all the time. There is a point at which we say "enough!" to more oat porridge. But all evidence suggests Keynes was wrong: We are simply not built to ever say "enough!" to stuff in general.

Brad DeLongin hyvästä artikkelista Our economic appetite

toimimaton yksilö

En ole kauhean toimiva yksilö. Suuri este toimintakyvylleni on sotkussa olevat nukkumis ja syömistottumukset. Niiden toimimattomuus aiheuttaa huonoa oloa ja hankaluutta, joka estää minua tekemästä niitä asioita joista nauttisin, ja jotka edistäisivät tavoitteideni saavuttamista. Ne jopa estävät minua suorittamasta niitä vähimmäisiä velvollisuuksia, joita hyvän olon ylläpitäminen vaatii. Esimerkkinä vaikka asunnon siisteyden ylläpito tai vaatehuolto.

Pitäisi pyrkiä tunnistamaan ne syyt jotka aiheuttavat nukkumis- ja syömiskäyttäytymisen epätarkoituksenmukaisuuden. Ja keksiä tavat joilla pääsee ylläpidettävään ja hyödyllisempään rytmiin. Tämä vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta jostain syystä en tunnu siinä onnistuvan, vaikka ymmärrän asian hyödyt. 
...

Maalaaminen ja ruohikonleikkuu ovat mukavampia aktiviteetteja, kuin imurointi. Ensimmäisen maalikerroksen maalaaminen on tyydyttävämpää kuin toisen maalikerroksen maalaaminen, koska työn tulokset ovat selkeämmin havaittavissa. Imurointi on joillekin selkeää, mutta minä välillä kadotan mielekkyyden. Jos asia on leikki se on hauskempaa, ja jos edistyksen huomaa. Jos imuroitavan alueen pystyisi merkitsemään selkeästi havaittavalla värillä, joka poistuisi kun sen alueen on läpikäynyt imurilla, niin imurointi olisi mielekkäämpää. Jos imuri ei poista likaa selkeästi, vaan ainoastaan tavallaan laimentaa sitä, selkeys ja mielekkyys ovat vaarassa. 
...