Thursday, April 24, 2008

Miksi pesutupien pitää olla maksullisia

Tänään riitelin naapurini kanssa. Riidan aiheena, oli kuten parhaiden kerrostalonaapuririitojen unohtuneena alkuna yleensä, pyykkitupakäyttäytyminen. 

Saapuessani kotiin kävin tarkistamassa onko pyykkitupa vapaana. Se oli, siis fyysisesti, mutta kuitenkin varattuna jo puolituntia sitten alkaen. Pyykkitupavuorolle, kuten muihinkin sovittuun paikkaan sovittuna aikana saapumisiin pätee, että todennäköisyys että ihminen saapuu juuri nyt kasvaa aina sovittuun aikaan asti ja sen jälkeen voimakkaasti aina 10-15minuuttiin asti. Sen jälkeen saapumisen todennäköisyys laskee. Tai näin olen päätellyt. 

Koska havaitsin, että sovittu aika oli ollut jo puolituntia sitten, oletin, ettei pyykkääjä tule lainkaan saapumaan.

Olin väärässä. Kun olin täyttämässä koneita omilla vaatteillani (tässä vaiheessa varatun ajan alkamiskohdasta oli kulunut 40minuuttia), ovi avautui; sisään astui hämmästynyt nainen. Asiaa emme pukeneet täydellisillä lauseilla tai muutenkaan ymmärrettäväksi viestinnäksi, koska tiesimme mistä puhuimme. Selitin, olettaneeni, ettei tänne enää kukaan tule, ja että en muista luinko sen tämän talon vai edellisen vuokrataloni säännöistä, että jos varaaja ei ole saapunut kymmenen minuuttia sovitun ajan jälkeen, on vuoro vapaasti käytettävissä ja toimin sen säännön mukaan. 

Oli selvää, ettei nainen tunnustanut sääntöä ja oli ilmeisen tuohtunut, niin aloin pakkaamaan pyykkiäni takaisin kasseihin (lahjavinkki: pyykkikori). Nainen kuitenkin ystävällisesti sanoi, että hän voisin pestä pyykkini ja hän sitten jälkeen. Hänellä ei ollut kiire asian kanssa. Lähtiessään nainen vielä mutisi tyymymättömiä äänteintä ja epäoikeudenmukaisuutta kohdanneen äänellä totesi ainakin, että pitää sitten olla tarkkana, kun heti jos on viisi minuuttia myöhässä niin joku toinen ottaa vuoron. 

Kun sitten olin jo palannut asunnolleni odottelemaan, että pyykkikoneet käyvät loppuun, ovikello soi. Nainen oli etsinyt minut käsiinsä ja oli entistä tuohtuneempi: Sääntöä ei ollut tässä talossa olemassa. Kysyttäessä hän sitten selvensi selvittäneensä asiaa isännöitsijältä, joka oli käskenyt hänen kertoa minulle, ettei moinen meininki vetele, ettei toisen pyykkivuoroa saa viedä vaikka mikä olisi. 

Minä sanoin, että selvä, ja pahoittelin asiaa, mutta lopettaen anteeksipyyntöäni tuntui seuraavan välittömästi sana "mutta".  Pyysin anteeksi, mutta samalla halusin ilmaista kantani, että oikeastaan, vaikka lain kirjaimen mukaan nainen oli oikeassa, oli oikeudenmukaisuus, käytännöllisyys ja yhteisen pyykinpesupääoman mahdollisimman tehokas käyttö minun puolellani. Jotenkin tämä järkevä ja oikeudenmukainen kantani erityisesti laannuttanut naisen tuohtumusta, ja hänen esittäessä yhä tuohtuneemmin argumenttiaan siitä, että olen varastanut hänen varaamansa pyykkiajan ja minun siihen vastatessa "anteeksi vaan. olet ihan oikeassa, mutta..." tunnelma tuntui yhä tiivistyvän. Hän halusi minun tunnustavan hänen oikeutensa olla suuttunut ja minä halusin hänen tunnustavan minun toimineen hyvissä aikein ja oikeudenmukaisesti. Lopulta nainen sitten lähti kesken viimeisimmän argumenttini. 

Kolmas ja viimeisin kohtaamisemme tapahtui taas pyykkituvassa. Menin sinne ajoissa odottamaan, että olisin kärppänä siirtämässä pyykit heti koneista, kun linkous loppui. Naisen saapuessa toinen kone oli jo kuivausrummussa tai -kaapissa, vaatteen laadusta riippuen. Kirjopyykkikone vielä linkosi. Nainen oli erittäin vihaisen näköinen, ja arvasin, että muutaman minuutin hiljaisuuden jälkeen hän haluaisi jatkaa keskustelua. 

Sen kulkua en muista, mutta nainen esitti loukkaantumisensa syyt, minun röyhkeyteni perustan ja käsityksensä sopivasta pyykkitupakäyttäytymisestä entistä dramaattisemmin, toistaen jokaisen perusteen muutamaan kertaan. Hän kertoi olevansa kiireinen (mikä on ristiriidassa hänen alkuperäisen lupauksensa kanssa). Hän opiskelee ja työskentelee 100prosenttisesti, eikä voi pyykätä milloin tahansa. Hän on asunut talossa jo vuoden, eikä vielä ikinä aikaisemmin ole kohdannut (jätti selventämättä mitä). Aikaisemmin hänen ei ole täytynyt suuttua. Koska ensimmäinen kohtaaminen oli tapahtunut melko sovinnollisesti, jopa siten että oletin asian jäävän siihen, oli nyt ilmeistä, että hän oli vasta asunnollaan ehtinyt kunnolla pohtia kohtaamaansa vääryyttä ja hauduttaa ärtymystään,  jonka hedelmät hän oli varautunut päälleni vyöryttämään kohdatessaan minut pyykkituvassa. 

Minä ihmettelin (en siis suinkaan ääneen), että mitä se muija nyt oikein urputtaa. Eikö minun ajatukseni käyttää hyväksi hylättyä pyykkivuoroa ollut ymmärrettävä. Eikö väärinkäsitykseni, että pyykkivuoro oli hylätty, kun se oikeasti oli vain olosuhteiden pakosta lykkääntynyt reilulla puolella tunnilla, ollut yhtälailla ymmärrettävä. Minä olin tarjonnut hänelle vuoroaan takaisin pahoitellen ja alkaen ottaa likapyykkiäni koneista, mutta hän oli sovinnollisesti (mistä häntä kiitän) antanut minun ensin pyörittää ohjelmani. Mistä nyt siis yhtä-äkkiä niin tavattomasti kiristi. 

No ymmärränhän minä mistä kiristi. Siitä kiristi, että se "mutta" tuli anteeksipyynnön jälkeen. Että olin vain näennäisesti sovinnollinen ja nöyrä. Ja kun isännöitsijä oli puhelimitse vielä oikeuttanut hänen vääryydenkohtaamistunteensa ja oli ollut aikaa sitä ja katumattomuuttani märehtiä. Ja erityisesti ja siinä tilanteessa ärsytti, etten häntä koipien välissä ollut pakkaamassa märkää pyykkiäni takaisin asunnolle kuivatettavaksi, vaan hyvillä mielin laittelin pyykkiäni kuivuriin. 

Siitä hän sitten kommentoikin, kuivuriin laittamisesta. No nyt minä sitten aloin ladella näkemyksiäni. En tietenkään miehekkään suuttuneesti, vaan liioitellun nöyrästi ja sovinnollisesti, eli siis alentuvasti, mikä ei varmastikaan auttanut naisen tyynnyttelyssä, ei että se olisi varsinaisesti tavoitteeni ollutkaan. 

Aloitin ilmeisimmästä:" sulla tuossa pesemätöntä kuivaa likapyykkiä. Mihin sinä kuivuria tarvitset, ennenkö oot pessyt?" Sitten muistutin naista, siitä, että olin tarjoutunut ottamaan pyykit koneista, mutta hän oli antanut luvan pestä pyykkini, että mikä maksaa häh. 

Ja kun nainen keskeytti sanoakseen, että oli antanut tunnin aikaa, ja nyt minä vielä olen kuivaamassa, mitä! Niin sitten minä aloin vasta varsinaisen asiani:

"Mihinä kirosanaan nää tarvihet kuivureita, enneko nääoot kirosanan pyykkisi pessyt (Naisella oli toki asiassaan ydintä, koska hän oli varannut kolmeksi tunniksi "kaikki" niin se ei tarkoita, että kun olen viivyttänyt hänen vuoroaan tunnilla koneet varaamalla, että saisin käyttää kuivuria vielä jatkoksi, vaan sen koneohjelman jälkeen sitten "kaikki" olisi naisen käytössä) Ja Arvaakko että mua kirosanattaa kun työ kirosanan kirosanat varraatte aina puoleksi päiväksi "kaikki" että ensin ehitte olla vaikka tunnin myöhässä ja sitten teilä mennee nelkytä minnuuttia pestä pyykit konneessa ja sitten voitte puoli tuntia ohjelman päättymisen jälkeen lopulta siirtää pyykit kuivureihin, joissa ne kuivaa tunnissa mutta työ ette ehi ehkä heti hakkee, jos vaikka onkin telkkuohjelma kesken, niin tarvii loppupäähänkin jättää vähän ilmaa, niin siihenhän se kuuden tunnin pyykkivuoro sitten menneekin mukavasti. sää oot tavattoman kiireinen ihiminen, mutta jotenkin luulet, että sitä voi vaan puolella tunnilla lykätä kun sattuu joku puhelu tai jottain. ja että mitenkä on niin kiire puolen tunnin puhelu, kun pyykin konneeseen laittoon mennee viis minnuuttia. Tiiätkö oon minäkin kiireinen ihminen, eikä oo kuin tietyt ajat tiettyinä päivinä kun ehin pesseen. ja jos sä varraat molemmat pesukonneet kuudeksi tunniksi (oikeesti varasi kolmeksi, mutta silti) että käytät niillä 40minuutin ohjelman, niin kyllä se minua tuppaa vähän kirosanattammaan. jos käytät konetta kolmesta neljään pyykin pessuun ja sitten neljästä puoli kuuteen kuivaat niitä, niin elä kuule varraa puoli kolmesta kuuteen kaikkia. Ja onhan tuossa vielä tuo mankeli. Meinaakkonää puolipäivää tässä samalla mankeloia konneiden käydessä tauotta kuivureista puhumattakaan (ja onhan siinä vielä yksi silkka linkoamisvehje, jos olen sen vehkeen luonteen oikein ymmärtänyt, kun en uskalla käyttääkään) että kotikonnellaan lakanansa pesseiden pittää olettaa, ettei mankelia saa käyttää kun sulla on hirmusen pyykkibakkanaalit jatkuvasati menossa. "(turha huomauttaa, että murre ei ole oikeaoppista, koska noin minä puhun: kaikkia koskaan kuulemiani murremuotoja sekaisin.)

No en minä oikeasti mitään tuonkaltaistakaan sanonut. En voimasanaillut ja muotoilin tyyliin "olisi kiva, jos ihmiset merkkaisi vähän tarkemmin, että mitäkin konetta milloin käyttävät, eikä pelkästään merkkaisi että "kaikki", niin tietäisi jos voi kuivaajaa olettaa käyttävänsä vielä puoli tuntia sen jälkeen kun jonkun "kaikki"-vuoro alkaa" Puhuin nöyrästi ja sovinnollisesti, mutta toki intin vastaan, eli oikeastaan puhuin alentuvasti. Ja enemmän se oli dialogia kuin monologia. Ja lopulta päästiin sovinnon alkeisiin (minun ansiotani kyllä) kun lupasin, että pidän huolen, että kun hänen ohjelmansa ovat pyörineet loppuun, niin minun pyykkejä ei ole enää kuivureissa tiellä. Sitten nainen vielä unohti avaimensa pyykkituvan lukittun oven taakse, jolloin minä pystyin tekemään hänelle palveluksen oven avaamalla, ja kiitellen, eli sovinnollisella tuulella pakotetun kiitollisuutensa johdosta sitten erosimme, vaikka hän ehti syyttää minua avaimien unohtumisesta, kun viittasi, että ne unohtuivat, koska hän oli niin suuttunut. 

En ole vielä riidellyt naapurieni kanssa, joten en tiedä miten nyt on toimittava. Laitanko hajupommin postiluukusta, vai tyydynkö tilaamaan hänen osoitteeseensa kaikenlaista tavaraa kohtuuttomia määriä, erityisesti hankalasti peruttavia lehtien kestotilauksia? Mitä pitää lavastaa aiheuttaakseen häädön? 

Oikeasti hain pyykkini kuivureista vielä kovin märkinä etuajassa, etten joutuisi kohtaamaan naapuriani, joka selvästi provosoituu minun näkemisestäni. Hän jopa esitti toiveen, ettei koskaan enää tulisi sattumaan pyykkitupaan minun kanssani samaan aikaan. Onneksi on hyvä ilma ja pihalla on naruja, joten energiaa säästäen kuivaan ne siellä (vaikka pyykkipoikia ei olekaan toivotaan tyyntä ilmaa) . Harkitsen jopa anteeksipyyntökortin laittamista postiluukusta. Ehkä hyvittelevä suklaalevy parantaisi edelleen asiaa. (mutta tämä on jo minun patologista tarvettani miellyttää kaikkia ja kaikkialla). Olen toki kirjoittanut oman puoleni riidasta, ja esittänyt itseni sankarina, enkä ole kauheasti ponnistellut hänen tuskaansa ymmärtääkseni. Olen jopa esittänyt häntä vähän naurettavassa valossa. Pitäisikö minun laittaa hänelle anteeksipyyntökorttiin nettiosoite tähän kirjoitukseen ja pyyntö, että hän kirjoittaisi kommentin tai oman näkemyksensä mahdolliseen omaan blogiinsa. Se olisi ehkä viimeinen pisara naapurisovun lopulliseksi menettämiseksi. No onneksi asumme eri rapuissa. 

Mutta lopuksi haluan vielä yleisemmin paheksua kanssa-asujieni tapaa varata pyykkitupaa kohtuuttoman pitkiksi ajoiksi epämääräisellä otsakkeella "kaikki". Jos ensin pesee pyykit 17:00-18:00 niin voi varata vain koneet ja sitten 18:00-19:30 aikavälille erikseen haluamansa kuivausvälineet ja muut. 

Vielä yleisemmin näen tämän esimerkkinä siitä, miksi pyykkituvan varaamisen pitäisi olla maksullista. 50c maksu tuskin kattaisi pyykkituvan kustannuksia, mutta estäisi ihmisiä varaamasta huvin vuoksi. 

Sinänsä oikeudenmukaista olisi myös pyykkituvan kustannusten periminen pyykkimaksuina. Meneehän siinä rutkalti tilaa, merkittävät määrät sähköä ja vettä sekä kalliisiin pesukoneisiin (ei nämä mitään kotitalouksien peruskoneita ole, vaan jykeviä teollisuusmalleja) sitoutuu pääomaa. Mutta se aiheuttaisi sitä, että omia koneita hankittaisiin enemmän ja tämä olisi pääasiassa taloudelle ja ympäristölle haitallista, kun kaikki sijoittaisivat pääomaansa suurimman osan ajasta käyttämättöminä oleviin tilaavieviin pesukoneisiin, kun voisivat pestä pyykkinsä kätevästi paremmilla ja nopeammilla yhteisillä koneilla. Vaikeita asioita. Paljonko pyykkikerran pitäisi maksaa, että se vastaisi oman koneen hankkimisen käyttökustannuksia. Rumpukuivauksen pitäisi olla vuodenajallisesti joustava, että se kannustaisi ympäristöystävällisesti kuivaamaan ulkona kun mahdollista ja hometta estävästi kannustaisi kuivaamaan rummussa asunnon sijaan talvella. 

Sitten vielä muutama markkina-ajatus: miksi yhdysvalloissa on televisiosarjojen perusteella rutkalti julkisia pesuloita. siis missä voi käyttää pesukoneita kolikoilla. Perustuuko USA:n pienempään verotukseen ja yrittäjähenkisyyteen. Oletan niin. Suomessa väistetään veroja kerrostalojen pyykkituvilla ja omilla koneilla. Yritys ei kannattaisi, koska veroja olisi välissä liikaa. 
Miksi Arkangelissa ei ollut lainkaan julkisia pesuloita. Tai oli sellaisia kuivapesua, jossa ei pystynyt pesemään kuin paitoja, pukuja ja housuja. Ei mitään t-paitoja tai varsinkaan enemmän alusvaatteilta haiskahtavaa (tuleepa kauhea tarkoitukseton mielikuva) .  Ja pukupesulat oli emäkalliita. Suurin osa opiskelijoista pesee siis käsin, koska Venäjällä asunnot on yleensä liian pieniä pesukoneelle (kommunistien kommuuneissa pesuhuoneet oli jaettuja, niihin ei yksityiset pesukoneet oikein sovi) Olisiko siellä siis markkinoita pesulabussineksille? 
Miksi Siilinjärvellä on sellainen itsepalvelupesula, joita ei löydy keskisuurista kaupungeistakaan ja Helsingistäkin saisi varmaan etsiä, jos koskaan löytäisi. Siilinjärvellä kaikilla on pesukone. Ehkä sitä ei olekaan. Olen vain nähnyt unta. Ehkä se oli oikeasti kuivapesula. Mutta ei siilinjärvellä, jossa perjantai-iltana löytyy keskustasta kaksi baaria, pitäisi olla markkinoita kuivapesulallekaan. kertokaa siis. en ole jaksanut laittaa kysymysmerkkiä pitkään aikaan niin laitan tähän loppuun muutaman korvaukseksi?????



2 comments:

Faari Siilinjärveltä said...

Yleisellä tasolla en osaa juurikaan kommentoida markkinaideoihin tai muuhun sellaiseen. Sen sijaan pesutupa-asiaan teidän talossanne löytäisin kyllä yhden ratkaisun - varaamalla esimerkiksi seuraavan kuukauden tai kahden ajalta kaikki illat pyykkitupavuoron merkinnällä 'kaikki' esimerkiksi kuudeksi tunniksi kerrallaan saattaisit toisaalta käyttää pyykkitupaa silloin kun on oman ohjelmasi kannalta sopivin aika. Edellyttäen tietysti, että sitä ei ole erityisesti kielletty säännöissä, mutta voipi olla, että ei ole, kun ihan kovin pitkälle ei kai noita sääntöjä taida olla mietitty. Tietenkäänhän sinun ei tarvitsisi ihan joka ilta pestä pyykkiä, varailisit vain ikään kuin varmuuden vuoksi. Sentään voisit joskus käydä katsomassa, onko siellä joku varastamassa sinun vuoroasi, ja jos on, nostaisit metelin ja soittaisit isännöitsijälle, että eihän moinen vetele, eihän toisen pyykkivuoroa saa ottaa vaikka mikä olisi. Tietysti paljon pahaa verta ja naapurisovun menetystä siitä voisi seurata, mutta mitäpä ei maksaisi siitä, jos saisi systeemiä muutettua - siihen se varmaankin johtaisi - ja maksettua potut pottuina.

No ainahan näitä voi mietiskellä, mutta toivon, että et kuitenkaan toteuta kuningasideaani. Elämä ja pyykkituvassa pyykkäävät naapurit nyt vaan ovat epäoikeudenmukaisia silloin tällöin. Mutta juttu oli hauska.

Ellu said...

Sullapas on koomisia juttuja :) Sain parhaat naurut pitkästä aikaa, vaikkakin tuo on niin totta ja tuttua itsellekin. Taisinpa saada hyvän idean seuraavaan prokkikseen =D