Anekdootti ennusteista

One incident that occurred while [Kenneth] Arrow was forecasting the weather illustrates both uncertainty and human unwillingness to accept it. Some officers had been assigned the task of forecasting the weather a month ahead, but Arrow and his statisticians found that their long-range forecasts were no better than numbers pulled out of a hat. The forecasters agreed and asked their superiors to be relieved of this duty. The reply was: "The Commanding General is well aware that the forecasts are no good. However, he needs them for planning purposes

."

Peter L. Bernsteinin kirjasta Against the Gods. Lähteenä Arrow'n kirjoitus teokseen Eminent Economists: Their Life and Philosophies

Masennusdiagnoosi aivokuvista?

Jonkun James Altucherin blogikirjoituksessa, jonka varsinaisesta aiheesta en saanut paljoakaan, oli maininta seuraavanlaisesta mielenkiintoisesta yrityksestä:

The odd thing is, I just invested in a company that uses a very similar technique to Kai-Fu Lee’s Othello program. This company classifies brain scans to determine what type of depression a person has. They have a database of more than 10,000 brain scans and what anti-depressant or anti-anxiety drug worked for each brain scan. Apparently most people with depression are horribly misdiagnosed, and it takes an average of eight years of normal therapy to determine the right type of anti-depressant or anti-anxiety drug that will work.

Mikä on tällainen yritys? Mutta äärimmäisen innostavaa. Uskon, että lääketiede tulee kokemaan valtavan murroksen.

Jos jollain on ideoita, mitä kannattaisi lukea, mistä löytäisi vastaavia innovatiivisia yrityksiä, tekniikoita ja lähestymistapoja diagnosointiin ja hoidon seurantaan.

Blogikirjoituksen löysin Fourth Checkraisesta

Kahvila-auto

Kahvila-autoilija sai ajatuksen. Miksi vuokraisi kallista liiketilaa, kun voi perustaa liikkeensä autoon ja parkkeerata ydinkestustan herkullisimmille markkinapaikoille. Hän luultavasti onnitteli itseään samalla ihmetellen, miksi kukaan muu ei tajua myydä mitään autostaan. Vähän kuin löytäisi setelin kadulta. Miksi kukaan muu ei ole tajunnut noukkia sitä talteen.

Mutta juuri kun autokahveilija Tio Tikka oli kumartunut noukkimaan seteliä maasta, nykäisi nurkan takana piileksivä rakennusviraston alueidenkäyttöpäällikkö setelin Tikan nokan edestä. Klassinen jekku: näkymätön siima, seteli ja jekutettava.

"kaupunki ei myönnä liikkuville myyntipisteille lupia keskustasta lainkaan. Virastojen mielestä jalkakäytävillä ne haittaisivat jalankulkua ja parkkipaikoilla pysäköintiä." Iltasanomat

Tikkaa ei naurata: "pienyrittäminen vähänkään uudemmalla ja erikoisemmalla idealla ei kannata." Iltalehti

...

Arvostan Tikan yritteliäisyyttä. Hän on keksinyt ajatuksen ja hommannut itselleen auton ja selvittänyt hygieniapuolen luvat. Päinvastoin kuin Tikka kuvittelee, ajatus tuskin on uusi. Se vaikuttaa siltä, koska vielä kukaan ennen Tikkaa ei sitä ole toteuttanut. Se taas johtuu siitä, että muutkin ovat törmänneet juuri samaan kieltoon kuin Tikkakin.

Virkamiehet, joilla on oletettavasti teoreettista sekä käytännöllistä tietoa kaupungin toimivuudesta, ovat päättäneet että Helsingin keskustassa ei parkkipaikoista tehdä kauppaliikkeitä. Ainakin lehtijuttuja kommentoiva väestö on eri mieltä tästä päätöksestä. Heidän mielestään keskustat olisivat parempia paikkoja, jos parkkipaikoilla olisi autoja, joista myytäisiin kahvia, ehkä jopa pullaakin. Vaikea arvioida mikä on paras tapa.

Lehtijuttujen mukaan, kahvila-auto on kielletty Helsingissä. Niin tuskin on, mutta viranomaiset ja yrittäjä eivät ole vielä päässeet yksimielisyyteen asiasta. Jäätelökioskitkin ovat paikkansa löytäneet. Miksi Tikka ei sitten vuokrannut vain jotain valmista koppia? Koska ne ovat kalliita ainakin niillä parhailla paikoilla, joihin olisi kiva parkkeerata kahvila-auto.

Kahvila-autolla ei luulisi olevan erityistä etua Helsingin keskusta-alueella. Siellä on koppeja ja kahviloita ja kaikenlisäksi aika ennustettava ja vakiona pysyvä määrä ihmisiä. Kahvila-auton etu keskustassa perustuisi luultavasti nimenomaan siihen, että ne käyttävät liikennetilaksi tarkoitettua ja hinnoiteltua (johon jalkakäytävät ja parkkipaikat lasken) liiketilana.

Toki liikkuvaa kahvilaa tarvitaan siellä, missä ihmismäärät vaihtelevat kovasti. Pienemmissä kunnissa toreilla on ajoittain markkinoita. Jotkut tulevat pakettiautolla ja kasaavat liikkeen joka aamu. Jotkut vain parkkeeravat autonsa, joka on samalla se liiketila. Ehkä liikkuvat liiketilat voisivat olla käteviä myös ottamaan huomioon erilaisia kuluttuajia eri vuorokauden aikana. Eli, että torille voi aamuksi ja iltapäiväksi ajaa joku silakoita tai perunoita myyvä auto, ja illaksi ja yöksi saman paikan voi ottaa grilliauto. Näin on vaikka Kuopion torilla (ainakin ollut).

Sen voin ymmärtää, ettei kahvila-autoa sallita keskustan kadunvarsilla, mutta en ymmärrä, miksi sitä ei torialueille päästetä. Voihan olla, että siihen on hyvät syyt, tai sitten syyt liittyvät vakiintuneiden yrittäjien suojeluun kilpailulta. En toki väitä, että incumbentit kahvilayrittäjät poliittisen vaikutusvaltansa avulla käärisivät hurjia kartelli/monopolivoittoja. Eiköhän Tikka ole tällä uudella ja mullistavalla ideallaan ole tunkemassa aika kyllästyneille markkinoille.
...

Kaikki kunnia silti tälle yritteliäälle yrittäjälle. Autokin on komea.