Monday, March 21, 2011

Muutamia huomioita

Tarkistan uutiset mielummin Iltalehden kuin Helsingin Sanomien nettisivuilta, koska Helsingin Sanomat on hitaampi avautumaan. Huomaan, että viivettä ei kestä lainkaan. Siitä on toki varmasti kosolti tutkimuksia.

Undecidability: On the inconsistency of estimating probabilaities from a sample without binding a priori assumptions on the class of acceptable probabilities on suomeksi Ratkaisemattomuus: Todennäköisyyksien otoksesta arvioinnin ristiriitaisuudesta, kun hyväksyttävien todennäköisyyksien luokalla ei ole rajoittavia a priori-oletuksia. Näin Kimmo Pietiläinen on suomentanut. Äidinkielisestäni versiosta minun on paljon vaikeampi saada tolkkua. Osa on sitä, että suomen kielen rakenne on omanlaisensa, mutta osa sitä, että tuollaista tekstiä suomalaiset, jotka sellaista lukevat, lukevat pääasiassa englanniksi. Otos pitää kääntää sampleksi päässä, että se yhdistyy niihin kaikkiin tilanteisiin joissa puhutaan sampleista. Ei suomenkielistä tietokirjoittamista ole tarpeeksi ylläpitämään kaikkia termejä myös suomenkielisinä. Valitan. Pietiläinen on kääntänyt robustin elinvoimaiseksi. Se on vain hämäävää. Vankka tai jykeväkin olisi parempi, parempi puhua robustista. Elinvoimaisuus on pahempi kuin aivoturso, elinvoimaisuus on harhaanjohtava.

Yleisemmin ottaen pakkoruotsin tilalle ei pidä ottaa pakkovenäjää, eikä kielien opetusta ja vaihtoehtoja pidä lisätä. Niitä voi harrastaa. Peruskoulun pitäisi taata mahdollisimman hyvä englanninkielen taito.

5 comments:

vieras said...
This comment has been removed by the author.
vieras said...

Äskeisessä oli joku sekaannus tms....

Iltaa. Enpä ole täällä käynyt ennen mutta olen huomannut sinut ainakin IDA:n blogissa ja näin Hommafoorumilla nimimerkin joka toisi olla sinä.

Niin tuota. Pakkoruotsin vaihto pakkovenäjään olisi vain yhden tietyn pakkokielen vaihto toiseen tiettyyn pakkokieleen.

Se mitä minä kannatan on täysi valinnanvapaus kielivalintoihin. Oppilas valitkoon kielet kiinnostuksensa mukaan siitä mitä on koulussa tarjolla.

Äidinkieli pitäisi olla ainoa pakollinen kieli. En kannata edes pakollista englantia jos sitä ei halua lukea. Englannin kuitenkin valitsisi suurin osa vapaaehtoisenakin joten sen ei tarvitse olla pakollinen.

Englanti on maailmankieli mutta äidinkielisesti se ei ole suurin. Englantia osaa niin moni ettei sen osaaminen ole käytännössä mitään kielitaitoa eikä edes mitenkään erityinen etu, lähinnä itsestäänselvyys. Jonkun espanjan, venäjän, kiinan tai hindin tms. osaaminen on jo mainitsemisen arvoista.

Niin, mulla on saksan yo-koe maanantaina. Olen puoltoista vuotta käynnyt joutoaikoina iltalukion tunneilla ja edennyt tähän asti.

Paavo said...

Onnea Saksan kokeeseen, mikä on innostanut sen opiskeluun.

Minä kyllä pitäisin englannin pakollisena, jos nyt jotain pitää pakollisena pitää. Se kun on selkeästi työkalu elämässä tilanteista selviämiseen. Pystyy lukemaan varoitukset, käyttöohjeet sun muut. Internet-kokemuskin jää rammaksi ilman sitä. Toki sen oppii kai muutenkin, kun sitä niin kaikkialla tarvitsee, mutta jos kaiken mitä tarvitsee oppii muutenkin, niin tarvitseeko koulua ollenkaan.

Englanti on itsestäänselvyys, siksi se pitää opettaa kaikille. Englannin merkitys ei ole se, että sitä äidinkielenään puhuu paljon ihmisiä, vaan se, että kaikki on kirjoitettu englanniksi. Tunnempa malesian kiinalaisen tytön, jonka kotona puhutaan englantia, ei kiinaa, vaikka se tytön molempien vanhempien äidinkieli onkin.

Mainitsemisen arvoisen kielen opettelu on tietysti pääasiassa riikinkukon hännän kasvattamista. Kiinaan tai latinalaiseen amerikkaan pääsee töitä tekemään paremmin, jos käyttää aikansa kielenopiskelun sijasta vaikka insinööriksi opiskeluun.

Mutta kyllä tietysti venäjän osaajille on kysyntää ja helpottaa ja avartaa se matkailua kun osaa kielen.

Paavo said...

onnea saksan kokeeseen. Mikä on innostanut opiskeluun? olisi ehkä selkeämpi tapa ilmaista se mitä tarkoitin.

Itse opiskelin saksaa viidenneltä luokalta lukion toiselle. ilman havaittavia tuloksia vaikka kiitettävillä arvosanoilla luin ne ensimmäiset viisi vuotta.

Että ei opi, jos ei tule heti käyttöön. En ainakaan minä.

vieras said...

Tattis, onnea tarvii tosiaan maanantaina. Pitäs vielä tehä kaks aikaisempien vuosien kirjallista koetta kotitreeninä, ainakin omantunnon vuoksi. Noiden kokeiden esseetehtävät vein eilen ja tänään opettajalle arvioitaviksi, niihin ei ole vastauksia netissä.

En siltikään kallistu mihinkään yksilöityyn pakkokieleen. Joidenkin käyttämä pakkomatematiikka tai pakkobiologia-kortti ei toimi koska matikka ei ole kieli.

Se kelpaisi että pitää valita kaksi vierasta kieltä, mutta saa valita vapaasti siitä mikä on koulun tarjonta. Tuohon voisi lisätä täsmennyksenä että jos ei ole millään kielipäätä niin sitten vain yksi kieli jota ottaa tuplamäärän tai sitten ottaa tuplamäärän matikkaa.

Sinänsä kieli on vain väline eikä itsetarkoitus. Tärkempi on osata asia ja työ. Insinöörin kohdalla tietysti insinööritieteisiin liittyvät jutut sekä matematiikka, fysiikka ja kemia.

Minulla oli joutoaikaa kortistossa joten keksin jonkun harrastuksen etten jumitu. Motiivit saksalle lienevät myöskin jalkapallon seuraamiseen ja historiaan harrastamiseen liittyvät jutut. Ala-asteella ei ollut saksaa tarjolla, pelkkä enkku. 1994 siirryin kasille jolloin sitä oli tarjolla, harkitsin valintaa mutta isäukko pelotteli että liian vaikeeta. Ja ruotsikin oli vaivana. Ehkä olisin voinut olla jääräpää ja valita sen silti ja lukea sitä yo-kirjoituksiin saakka. Ainakin olisin taidollisesti 16 vuotta edellä nykyisestä, joten hieman on kirittävää.