Friday, October 17, 2008

Jutta Urpilainen, nuoret naiset, lapset ja ura

Jutta Urpilainen haluaa lapsia. Hän tietää, ettei lapsia hankita vaan niitä saadaan, mikä on ihan kaunis ajatus, mutta kyllä sillä aktiivisella tekemisellä on oma roolinsa lapsen hankinnassa. Haikara ei tuo, jos ei ole tehnyt omaa osaansa. 

Hänen puolueensa vaaliteemana on unelmat. Hänen unelmansa ovat pääministeriys ja lapsen saaminen. Nämä tavoitteet tulevat luultavasti hieman häiritsemään toisiaan, sillä Urpilainen on nyt 33-vuotias. Ensimmäisen pääministerikautensa jälkeen hän alkaisi olla jo aika vanha äidiksi. Ja yleensä yritetään ainakin toista kautta. 

SDP halusi puheenjohtajakseen nuoren naisen. Valitsi nuoren lapsettoman naisen, joka haluaa lapsia puheenjohtaja-aikanaan. Väitän, ettei puolueen puheenjohtajuus eikä varsinkaan pääministeriys ole sellainen tehtävä, johon helposti löydetään korvaaja, ja että sijainen pystyy asiat aivan yhtä hyvin hoitamaan. Se on myös kiireistä hommaa, enkä suosittelisi sitä kenellekään miehelle enkä naiselle, joka aikoo tehdä pieniä lapsia sen aikana. Kuka palkkaisi tärkeän projektin johtoon henkilön, jonka tiedetään jäävän sen hoidosta vapaalle kesken projektin? Valitan, mutta minä en. Puolue henkilöityy johtajaansa. Kristillisdemokraateille ei ole helppoa, että tuttu ja tunnistettu puoluejohtaja joutui yllättäen sairaslomalle kesken kunnallisvaalikamppailun. Onneksi heillä on sentään vanha puheenjohtaja vaalipaneeleihin laitettavaksi. Astuuko Heinäluoma Urpilaisen äitiyslomasijaiseksi? Palaako Urpilainen äitiyslomalta puheenjohtajaksi? Vai onko Urpilaisesta ajateltu samanlaista pätkäpuheenjohtajaa kuin Heinäluomasta, Jäätteenmäestä tai Itälästä? En usko, että nopeat puheenjohtajavaihdokset ovat puolueelle hyväksi. Kansa pitää asiantuntevimpana ja osaavimpana sitä, jonka naamaan on tottunut. Niinistöä, Lipposta ja Ahoa haikaillaan. Uudet puheenjohtajat ovat aina keltanokkia. Eikä sijainen voi puhua samalla painoarvolla, koska on vain lomailevan puheenjohtajan mandaatilla. Johtajana toimii, joku jolla ei ole täyttä valtaa. 

No tokihan Keskustan hätäsijainen, Matti Vanhanen, on osoittautunut puolueelle lottovoitoksi. 

Urpilaisen kannattaa tehdä lapsensa heti kunnallisvaalien jälkeen. Ottaa kaikki irti äitiyden luomasta julkisuudesta ja palata sitten politiikan kamppailuihin, jos raaskii ja puolue vielä ottaa. Urpilainen on oikeassa, ettei lapsen saaminen ole aina niin yksinkertaista. Kannattaa ryhtyä sitä hankkimaan, eikä vain unelmoida. Puoluetoimistossa lasketaan laskettuja aikoja ja äitiysloman kestoja. Itse valitsisin äitiyteen keskittymisen. 

Nuoria naisia kovasti kaivataan kaikkialle. Yritysten johtoon ja politiikan kärkeen. Ongelmana tosiaan on vaan se, että suuri osa nuorista naisista ei ole käytettävissä, kun heillä on lapsia tehtävänä. Kaksi tuntemaani nuorta korkeakoulutettua naisehdokasta ovat minulle todenneet halunsa jäädä kotiin lapsia hoitamaan. Yksi miettii, että veisikö kunnanvaltuusto liikaa aikaa. Toinen sanoo, ettei oikeastaan tiedä oliko koulutus sittenkään järkevä, kun oikeasti haluaisi vaan olla äiti. Minun mielestäni lapset on paljon parempaa tekemistä kuin politiikka. Haluaisin olla kotiäiti. Turha vaan ihmetellä, että nuoret naiset on aliedustettuina joissain toimissa. Heillä on kuitenkin äitiyden yliedustus ja vahvasti. Politiikkaa ja muita harrastuksia ehtii puuhastelemaan sitten kun lapset on jo kasvaneet isoiksi. 

No comments: