Ensin Overcoming Bias blogin kautta löydetty Robert Dawesin lainaus psykoterapian tehokkuudesta:
Smith and Glass found that someone chosen at random from the experimental group after therapy had a two-to-one chance of being better off on the measure examined than someone chosen at random from the control group. That is a very strong finding … Smith and Glass’s meta-analysis … concluded that three factors that most psychologists believed influenced this efficacy actually did not influence it.First, they discovered that the therapists’ credentials - Ph.D., M.D., or no advanced degree - and experience were unrelated to the efficacy of therapy. Second, they discovered that the type of therapy given was unrelated to its effectiveness, with the possible exception of behavioral techniques, which seemed superior for well-circumscribed behavioral problems. They also discovered that length of therapy was unrelated to its success.
Eli muodollisella pätevyydellä, tai sillä millaista terapiaa annetaan ei ole väliä. Kunhan vain saa kertoa asioitaan terapiassa. Ehkäpä tehokkuutta selittää terapeutin ja potilaan persoonallisuuksien yhteensopivuudet. Niitäkin on varmasti paljon tutkittu.
Äitini on sitä mieltä, että lukioaikainen terapeuttini oli loistava, koska tämä oli hyvin koulutettu. Oma kokemukseni ei ollut sama. Ehkä olisi ollut tärkeämpää löytää sellainen persoona, jolle minun olisi helppo uskoutua. Itse uskon, että ainakin aluksi minun on paljon helpompi avautua naispuoliselle, kuin miespuoliselle terapeutille. Yleisemmin näin ei ilmeisesti ole, vaan miehet ja naiset pitävät eniten saman sukupuolen terapeutista. Transferenssikuviot ovat varmasti aivan erilaisia riippuen siitä, onko terapeutti saman vai eri sukupuolen edustaja. Yritänpä jaksaa lukea asiasta tehtyjä tutkimuksia. Niitä on runsaasti.
Eri terapiat ja niiden antajien saamat koulutukset ovat aika erilaisia. Miksi sitten niiden tehokkuus olisi sama. Ehkäpä tiedän asiasta enemmän kun luen tämän tutkimuksen: Common Factors Aren't So Common: The Common Factors Dilemma
Toivon, että tutustuminen The Writing Cureen antaa näkökulmia niihin tekijöihin, jotka tekevät psykoterapiasta tehokasta:
Writing about important personal experiences in an emotional way for as little as 15 minutes over the course of three days brings about improvements in mental and physical [!] health. This finding has been replicated across age, gender, culture, social class, and personality type.” linkki artikkeliin
Overcoming Biasin kommenteista kuulin myös ensimmäistä DBT:sta eli Dialectical Behaviour Therapysta, jonka pitäisi Wikipedian mukaan olla tehokasta rajatilapersoonallisuushäiriön hoidossa.
Toivottavasti bloggausinto ei taas heti lopahda, niin ehtisin kirjoittaa, jos jotain mielenkiintoista näiden asioiden tiimoilta innostun lukemaan.
2 comments:
Obaman hallinto on huolissaan Googlen lähes monopolistisesta valta-asemasta. Itse en olisi. Internet löytää keinot ja kilpailut. Internet siirtyy Facebookiin, niinkuin vaikka blogini, jota on kommentoitu ainoastaan facebookiin.
Laitan nyt kommenttiketjun tännekin, jos jotakuta kiinnostaa ja täältää löytyy helpommin kuin facebookin kätköistä.
Jaakko OjalaYksi asia ainakin mikä tulee ottaa huomioon, miettiä, on otanta. Suomalaiset naiset ajattelevat ehkä erilailla kuin ulkomaiset, samoin nuoret naiset ja vanhat, ehkä jopa rikkaat ja köyhät. Tilastollinen tutkimus on taiteen ala, niinkuin kai kaikki tutkimus, se mitä vakioidaan edellyttää tutkijalta hienostunutta harkintaa. Aikaisemmat tutkimukset antanevat tässä suhteessa hyvää viitettä. Minä lähtisin kirjoittelemalla googleen ja google scholariin jotain semmoista kuin miesten naisihanne tai naisten miesihanne. Nämä ihanteet ovat myös mahdollisesti muuttuvia, joka tosiasia olisi otettava huomioon, kun tarkastelee aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia.
Eilen 6:43 · Poista
Jaakko OjalaGradun tekeminen sai minut vähän epäuskoiseksi hienoja tilastollisia menetelmiä kohtaan, tätä vaikutelmaa on vahvistanut econtalkkien kuunteleminen. Ehkä olisi helpompaa kysyä mikä yksinkertaisesti mikä näistä kolmesta kuvasta on mieluisin, asteikon käyttö on tässä ehkä turhaa. Jos olisin tosissaan kiinnostunut, niin menisin ehkä jonnekin julkiseen paikkaan, kysyisin iän ja kotipaikkakunnan ja korkeimman koulutuksen ja näyttäisin kuvat gallup-tyyliin.
Eilen 7:47 · Poista
Jaakko OjalaEn tiedä onko kolmen koehenkilön käyttö järkevää, tutkimuksen kohteet saattavat arvata koeasetelman ja se ei välttämättä ole toivottavaa.
Eilen 7:53 · Poista
Heli VartiainenMinä ainakin tykkään ylipäänsä että kuvat on otettu yläkulmasta ellei sit suoraan edestä päin, koska alakulmassa sekä miehille että naisille tuppaa tulemaan kaksoisleuka :D
Eilen 8:11 · Poista
Paavo OjalaJaakko: kolme koehenkilöä, jotta saisi jotain kuvaa siitä, että paljonko kulman vaikutus vaihtelee eri henkilöillä.
Kukaan vastaaja ei näkisi kuin yhdestä kulmasta otettuja kuvia, ettei he arvaisi koeasetelmaa. He vain arvioisivat kuvia.
Tarkoittaisi varmaan siis sitä, että pitäisi olla paljon suuremmat vastaajamäärät, että saa satunnaisen vaihtelun taustalta selville, että kuinka paljon eri kuvakulmista satunnaiset henkilöt keskimäärin tykkää.
Ja siksi asteikko, koska kenellekään ei annettaisi mahdollisuutta verrata kahta samasta henkilöstä eri kuvakulmasta otettua kuvaa. Se paljastaisi sen mitä siinä haettaisiin. Ei hyvä.
Heli: voi olla että tämä on ihan yleinen meno. treffipalstojen kuvat on yleensä yläkulmasta kaksoisleukaa peittämään. Silti olisi mielenkiintoista kiusata se mahdollinen preferenssi, että miehet tykkää katsoa naisia alaspäin ja naiset miehiä alaspäin. miten sitä sitten hakisi. jos kaksoisleukaisuuden voisi jotenkin vakioida.
Eilen 13:50 · Poista
Jaakko OjalaMinä näyttäisin kolme kuvaa samasta henkilöstä.
Eilen 16:20 · Poista
Petri JokirantaVarsin vähäisen tieteellisen urani perusteella (rajoittuu syventävien opintojen tekemiseen) vastaan seuraavaa:
Näkisin, että tuossa tutkimusasetelmassa olisi myös syytä eliminoida pois tutkimuksesta ne yksilöt, joiden kohdalla kuvauskulman vaihtelulla olisi suurin merkitys saatuihin pisteisiin (näin eliminoitaisiin kauneusvirheen peittyminen kuvakulmalla). Uskoisin, että tilastollisesti merkityksellistä eroa olisi kohtuullisen kokoisella aineistolla vaikea saada. Oma hypoteesini olisi kuitenkin se, että sekä miesten, että naisten aineistossa sama kuvakulma valikoituisi mieluisimmaksi. Miehet ja naiset ryhmänä on kuitenkin aika samanlaisia, yksilöiden väliset erot on usein suurempia kuin sukupuolien väliset.
Eilen 21:54 · Poista
Jaakko OjalaMinä lähtisin edelleenkin äärimmäisen yksinkertaisella koeasetelmalla, kolme kuvaa samasta henkilöstä, ainakin aluksi, siinä tehdessä sitten saattaisi havaita ja muuttaa, mutta muuten tulee helposti niin monta muuttujaa, että on vaikeaa sanoa, että mikä oikeastaan vaikuttaa mihinkä.
6 tuntia sitten · Poista
no menipähän väärään tekstiin.
yritetään uudelleen
Post a Comment