Sunday, February 15, 2009

H., libertarismi ja minä

Arthur Kadish ja hänen minulle lainaamansa Milton Friedmanin kirja käänsi minut libertaariksi. Ennen sitä olin sosiodemokratti ainakin jonkinasteinen, jopa totalitarismiin taipuvainen. Siksi onkin hauskaa huomata, että minusta vasemmalla oleva H. on monessa suhteessa libertaarimpi. H. ei usko peruskouluun, en ehkä minäkään, mutta H.n usko ihmisen itseohjautuvuuteen ja ihmisen oman valinnan pätevyyteen on jopa suurempi kuin minulla joka äänestäisi libertaareja jos niitä olisi ehdolla. H. äänestää vihreitä. 

E. Yudkowskyn lukeminen ja muu on tehnyt minusta skeptisen henkilökohtaisten valintojen suhteen. Ne saattavat tehdä meistä ainakin vähemmän reproduktioon pystyviä, mutta mahdollisesti myös vähemmän onnellisia. En tiedä juuri mitään Kiinan oopiumongelmasta ennen oopiumsotia, mutta mietin miksi sitä on haluttu Imperiumin vihan uhalla haluttu kieltää. Ehkä kaikkia valintoja ei pidä ihmisille sallia. Emme niihin kykene. Valintojen ulkoistamisen halu on meissä syvällä. 

Eipä minulla muuta. H. uskoo itseohjautuvuuteen, jopa geneettiseen eli synnynnäiseen itseohjautuvuuteen, jos häntä oikein ymmärrän (luultavasti en).  H. uskoo, että meillä on halut ja taipumukset joita toteuttaa kun synnymme. Sosialisaatio on pahasta ja vahingoittaa meitä. Synnynnäisten halujen tyydyttäminen on utopia, johon pitää pyrkiä. Jos H. luet, niin vastaa miten olen tulkinnut sinut väärin. 

Ei muuta. 

3 comments:

Jaakko said...

Minä olen kristitty, uskon, että tiettyjä asioita saa tehdä, mutta tiettyjä ei (syntiä).

thinker said...

Njooh. Pidän siirrettyjä motiiveja toiminnalle epäilyttävinä. "I'll become a doctor to make money" (Alfie Kohnin mukaan raha on huono motivaattori jos työn laatu on tärkeää.) tai "koulussa on pakko olla, koska tulevaisuudessa x" - jos jotakin on hyvä osata se on hyvä osata nyt, elävänä osana omaa arkea. En lähesty asioita niinkään yksilön valinnan kuin tehokkuuden ja onnen kautta, on vain tehokkainta jos ihmiset voivat oppia sitä mitä he parhaiten oppivat (= asioita joilla on merkitystä juuri nyt ja jotka kiinnostavat). Koulun vastustaminen ei tarkoita sitä että ihmiset jäisivät ilman oppimiseen tarvitsevaansa tukea - sitä peruskoulu nimenomaan ei kunnolla tarjoa. Muistan esimerkiksi ajat yläasteella kun olisin kipeästi tarvinnut apua ajatusteni ilmaisuun ja äidinkielen tunnilla käytiin läpi sijamuotoja... as if I couldn't have learned them later if they had real relevance to my self-expression.

Paavo said...

"Pidän siirrettyjä motiiveja toiminnalle epäilyttävinä"

Et kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi keskittyä maksimoimaan välitön hedonistinen hyvänolon tunne.

Sinä noudatat siirrettyjä motiiveja. Syöt vitamiineja, jotta olisit terveempi myöhemmin. Välittömäiä vaikutuksia niillä ei ole, mutta saat otettua mielihyvää siitä terveen tulevaisuuden mielihyvästä. Samoin rahan hankkiminen voi tuottaa ja tuottaa mielihyvää.

Raha myös on väline joka kääntyy kaikista helpoiten kaikiksi muiksi mielihyviksi ja mahdollistaa ulkoiset puitteet onnellisuudelle.

Vaikka jos ajattelee olevansa onnellinen elämällä aurinkorannalla ja viettäen päivät maalaten tauluja, niin tämän onnen voi saavuttaa rahalla. siksi rahaa hankkiessaan voi ajatella saavuttavansa aurinkorantamaalausonnea ja saada mielihyvää tuleivaisuuden mielihyvän mielikuvasta.